lauantai 11. joulukuuta 2010

JEEEEEE!

JEEEEEEEE!!!

Sita luulee voivansa varautua kaikkeen, muttei voi. Kestanyt pari paivaa selvitya ensimaisesta paivasta lastenkodilla. Se oli jotain sanoin kuvailematonta. Mutta onneksi siella on yksi tytto toissa, joka myos opiskelee vahan niinku Sosionomiksi Saksassa. Tytto on tosi voimakastahtoinen ja antoi vahan voimia, etta itsekin pystyy kuvittelemaan tekemavansa siella toita.

Mahdotonta kuvailla sita tunnetta, mika oli ensimaisen paivan jalkeen. Vihainen ja ihan pihalla. Tuli vahan suoraa tekstia ainakin meidan yhteyshenkilomiehelle eilen aamulla paikasta, oikein niin, et piti tanaan vahan  korjata sanojansa. Mutta tasta se lahtee - intercultural communication. Ei oo muuten helppoo, varsinkin kun hyvin hyvin vihainen. Viela vaikeemmaksi menee, kun pitaa alkaa keskustelemaan lastenkodin johtajan kans parannuksista in Indian way. Mut onneksi se ei oo viela.

Aloitetaan hommat ihan perustasolta. Paikan suurin ongelma on hygieenisyys. Erityislapset ja niiden eritteet. Yksi tarkea homma on pesta taloa, kasia, naamoja ja vaatteita USEIN. Vieda lapset mereen pesulle, silla paikassa ei ole suihkua tallahetkella. Tosin siina on paljon problematiikkaa, etta kuka sen tekee jatkossa, kun paikassa ei ole vapaaehtoisia. tyotekijat eivat juurikaan puhu englantia, eika niilla ole resursseja kaikkeen. Kerron niista myohemmin. Taytyy vaan panostaa toistoon ja jarjestelmallisyyteen, jos vaikka joku oppisi jotain.

Aloitetaan myos lasten kanssa rakentamaan kitchengardenia, eli puutarhaa, jossa kasvatetaan paikalle hyotykasveja. Mutta saa nahda, mita tasta kaikesta tulee ja kehkeytyy. Ollaan menossa myos tutustumaan yhteen kylaan kolmeen eri lastenkotiin ja tanne meidan kaupunkiin yhteen erityiskouluun.

Mutta tehtavaa riittaa!

Vuokrattiin tanaan tosi hieno asunto. Vahan kallis paikalliseen tason,  Mutta ihan uusi.ja tosi hienon varinen. saa tulla kylaan, saattaa joutua maksamaan pienen vuokran.

Joo aiti, Ansku ajaa. Ma voin vuokrata vaikka ihan tavallisen fillarin tanne kotikylaan. Ei oo mulla tarvetta lahtee skootterilla kaupunkiin. Bussilla ja riksallakin paasee.

3 kommenttia:

  1. Voi mahoton. Eipähän ainakaan tarvitse miettiä mitä tekisi siellä. Suukkoja niille pienille likaisille nallikoille ja sinulle lähettää äiti.

    VastaaPoista
  2. :D Ehka ei suukkoja kuitenkaan.

    VastaaPoista
  3. Voi vain kuvitella millaista siellä lastenkodeissa on...

    VastaaPoista