Finally here..

Viimeinkin ollaan saavuttu meidan kaupunkiin. Oli aika raskas matka. Ensin makustaa 30 tuntia puolentunnin younilla ja sitten saavutaan Chennaihin, josta ois pitanyt taksilla jatkaa matkaa tanne Pondicherryyn. Mutta eipa jatkettu silla taalla on monsuun. Oon jotenkin kokonaan ohittanut semmoisen informaation, et etela-intiassa on monsuuni marras-joulukuussa.

No ei se mitaan, se vaan tarkoitti sita, etta kukaan ei vie meita, autolla mihinkaan, paitsi kalliilla hinnalla paastiin Chennain keskustaan. Ja syy siksi, etta teilla on niin paljon vetta ja taivaalta tuli lisaa kuin saavista.

Vetta oli kaduilla niin paljon, etta valista kahlattiin puoleen pohkeeseen ja Ansku ainakin polviin asti. Kaikki hyvat hotellit oli jo taynna, joten jouduttiin vahan nihkeempaan paikkaan, jonka hinta hipoi pilvia, eika oikeestaan ollut paljon tinkimisen varaa. saatiin tingattua, kun se otti meilta pois ilmastoinnin ja lampoisen veden. Silti kallis. Huhhuh.Chennai teki huonon vaikutuksen. Likainen ja meluisa. Pitaa menna tsekkaan se uudestaan auringolla. Onhan siella maailman pisin Biitsi.

Noh tana aamuna tultiin junalla tanne PondiCherryyn ja ny ollaa Aurovillessa. Taalla asutaan kunnes ja jos halutaan vuokrata asunto Pondicherrysta. Saa nahda mika tulee edullisimmaksi. Toistaseks taalla on hyva paikka ja mukavat ihmiset. Torstaina mennaan ekaa kertaa tutustuun meidan tyopaikkaan.

Pondicherry on siis 12 kilometria Aurovillesta ja sinne toihin kuljetaan taalta bussilla ja rikshalla tai sit skootterilla. Luulen, et skootterilla. Mun pitaa menna kyl eka Anskun kyydissa ja harjoitella ennenkuin lahen itte ajelemaan.

Ollaan Nukuttu tosi vahan ja epamaaraisiin akoihin tahan asti, nyt pitaa koittaa nukkuu yo, jotta ois yks kokonainen paiva eessa ennen kuin mennaan toihin. 

Tanaan kaytiin  silmat ristissa rannalla ja syomas muiden taalla vapaaehtoisena olijoiden kans. Mukavaa sakkia ja luulen, et kaikki menee tosi hyvin.

Nyt nukkumaan.